Yhteiselo ja astuminen

 

"lemmenleikki"

Meille vai teille?

Jos uros ja naaras asuvat eri paikoissa, on aina suositeltavampaa, että naaras menee uroksen luo eikä päinvastoin. Tämä siksi, että urokset stressaavat paikanvaihtoa enemmän ja naisissa ollessaan ne saattavat muutenkin olla hormonihyrinöiden takia hiukan epätavallisessa mielentilassa. Tästä syystä naaraan kanssa asuvan tai vasta astumaan päässeen uroksen omaa tilaa ja rauhaa kannattaa kunnioittaa tavallista enemmän, sillä sen miehiset vaistot ovat kukkeimmillaan.

Tästä syystä ei astutusta kannattaisi myöskään jättää esim. ihan näyttelyn alle, sillä uros voi olla vielä sillä mielellä, että hän on nyt kuningas ja haaremin valtias eikä arvosta ollenkaan viemistä keskelle vieraiden urosten hajuja ja vielä jonkun oudon ihmisen lääpittäväksi. Tämä pätee varsinkin silloin, kun uros on asunut yhdessä naaraan kanssa.

Yhdessä asuen vai deittaillen?

Jos halutaan varmistaa, että uros tulee yhä toimeen häkkikavereidensa kanssa naisseikkailujensa jälkeenkin, on suositeltavaa laittaa se naaraan kanssa yksiin vain kiiman ajaksi. Muun ajan se voi asustella kaveriporukassaan. Tämä kuitenkin vaatii sen, että naaraan kiimatilanne on tarkistettava pari kertaa vuorokaudessa ja jos ei ole varma siitä, niin paria kannattaisi tuolloin juoksuttaa tovi yhdessä. Hyvä puoli systeemissä on urosten sovun säilymisen lisäksi se, että astumisaika on tarkkaan tiedossa ja sitä myötä myös laskettu aika.

Mikäli kiiman kyttäämiseen ei kuitenkaan ole aikaa tai pojat ovat sopuisaa laatua, niin uros ja naaras voivat hyvin asua yhdessä. Joskus urokset ovat kovin innokkaita ja naaraita ahdistaa niiden lähentely. Tällöin naaras varsinkin aluksi yleensä kiljuu tai piipittää ja juoksee karkuun, ja jos ei uros hellitä, niin voipa saada tytöltä vähän hammastakin. Joskus voi olla niinkin, että uros reviiritietoisempana pitää naarasta ylimääräisenä tunkeilijana ja voi sille pörhistellä, mutta harvemmin näin päin.

Milloin ja millainen on kiima?

Naaraalla on kiima suunnilleen viiden päivän välein. Joillakin sen huomaa selvästi, toisilta ei juuri ollenkaan. Yleensä kiimassa oleva naaras on vähän hepakassa, voi kirmailla kirppuna ympäriinsä ja luistaa käsistä kuin saippua. Jos sitä silittää tai rapsuttaa alaselästä, voi se tärisyttää korviaan ja jäädä astumisasentoon takapuoli pystyssä, kunnes taas seuraavassa sekunnissa hypähtelee jo eteenpäin.

Kiima kestää kerrallaan suunnilleen 12 tuntia, minkä vuoksi astutettaessa tilanne pitäisi tarkistaa niin, ettei yhtään täyttä 12 tunnin jaksoa jää väliin. Jos pariskunta muuten sattuu olemaan riitaisa, niin yleensä naaraan tullessa kiimaan erimielisyydet unohtuvat. Jos taas naaras kiljuu ja potkii urosta pois, niin se ei juuri nyt selvästikään ole "sillä tuulella" eli kiimassa. Kiiman alkaessa ja loppuessa naaras voi antaa ristiriitaisia signaaleja: antaa esim. uroksen astua ja kuitenkin kiljua sille kuin raiskaajalle.

Astuminen

Urosten astumisinnokkuudessa on suuria eroja. Toiset saattavat makailla pitkään paikoillaan osoittamatta juurikaan kiinnostusta, vaikka naaras hyppisi eestaan niiden ympärillä korvat täristen. Toiset taas haistavat muutaman kerran naaraan peräpäätä ja ovat heti valmiita hommiin. Yleensä astumisen yhteydessä juostaan paljon peräkanaa ja varsinkin raskaammalle urokselle se voi ottaa kovastikin voimille. Yritä siis valita häkki (tai muu paikka) niin, ettei uros joudu kovasti kiipeilemään kiimassa kimpoilevan naaraan perässä.

Itse astumista edeltää yleensä pieni hippaleikki, jonka päätteeksi naaras jäykistyy rinta maahan painettuna, takapuoli pystyssä ja häntä hiukan sivuun vedettynä ja uros hyppää sen selkään. Astuminen kestää kerrallaan vain muutaman sekunnin, mutta kuvio toistuu lukuisia kertoja eripituisin välein. Jokaisen astumisen päätteeksi varsinkin uros yleensä pysähtyy nuolemaan itseään minkä jälkeen pari saattaa hetken kuljeskella omia teitään, jolleivät ota heti uusintaerää.

Parittelua voi kestää useita tunteja. Usein uros on session jälkeen tai jo sen aikanakin niin poikki, että haluaa vain makoilla. Naaras taas jaksaa yleensä hyvin, mutta kun kiima alkaa mennä ohi, tulee siitä torjuvampi ja se voi alkaa potkia urosta pois ja kiljua tälle, vaikka antaisikin vielä astua. Jos pari ei asu yhdessä, voi ne tuolloin erottaa omiin häkkeihinsä ja jäädä odottelemaan lemmenleikin tuloksia.

 Alkuvalikkoon    Kantoaika ja synnytys [tulossa]

 (copyright: Mirja Niskala)